Se on kesäkuu ja kisakuu - Korso MTB ja Åre Extreme Challenge!!

Lissun kanssa treeneissä. Foto: Liisa Paakkanen

Kauheeta miten nopeaan aika menee. Se on kuulkaa nyt se kisakuu, jolloin Korso MTB on kuun alussa 32km ja Åre Extreme Challange kisa on kesäkuun lopulla...voi holly molly ja jihaa vaan kaikille!!
​
Jännittää jo niin se huominen Korso MTB 32km maastopyöräily. Reitti on melko tuttu kahdelta aiemmalta kerralta. Vauhdikas monimuotoinen rata! On upeaa mäntymetsää, muutamat kallioisemmat töppäreet, hiekkakuopan reunoja, neulaspolkua, haastavampaa metsäistä juurakkoa, täyttömäki jne... Reitti on itseasiassa hyvin pienellä alueella. Siellä se mutkittelee ees taas. Yksi energia/vesipiste on reitillä. Ajattelin mennä omalla juomarepulla, koska sitä tulen käyttämään Åren kisassa.  ​

Niin sitten on se kuun vika kisa tuo Åre: 30km koskimelontaa, 17km vuorijuoksuu + tundra-mtb:tä 30km!  No arvakkaan oonko valmis! No tottakai – aina valmiina starttaamaan, kunnosta en tiedä – ihan täpinöissäni ja pienessä kisapaniikissa tietysti täällä ollaan! :D

Pikkasen ehkä on tarvinnut nyt viritellä koneisto kuntoon toukokuu eli olen yrittänyt poistaa karstoja, joita on kertynyt pääosin siitä kun tykkään pitkistä hitaista treeneistä. Karstojen poistoa olen tehnyt parilla kisastartilla.
​
Ensimmäinen tais olla se Pääkslahden yöpolkujuoksukisa tai tapahtuma. Paikallinen pikku tapahtuma täällä Vihdissä. Lenkille tuli pituutta 9km joka osin haastavan teknistä polkua nousuineen oli minulle just sopiva ensimmäiseksi kisastartiksi. Loistava karstojen karistelulenkki tuli joka tapauksessa tunnin suorituksella ollen kokonaiskisan kolmas. Ei meitä montaa ollut. :D Satoi ja oli pimeää. Mörötkö ne oli pelotellut kisalaiset. Ei vaan silloin vielä tiedetty, että Möröt on nykyisin kansansankareita! <3    ​

Kuva on Huittisista - Matintalon Terhin kanssa parhailla lenkeillä! Hyvän ystävän pitkä lenkki menee kuin siivillä!

​Seuraavat starttit oli toissa viikonloppuna kun viime minuuteilla päätin lähteä Seinäjoelle asti SM pyöräsuunnistuskisoihin. Kaksipäiväisistä kisoista osallistuin pariviestiin lauantaina miesten sarjaan tuoreen lajin SM mestarin Sorvarin Nikon kanssa. Meikäläinen antoi tasoitusta aina muille Nikon huippusuoritusten jäljiltä, mutta oltiin parempia kun luulin tullen kuudenneksi. Ei paha miestensarjassa.

Sunnuntaina pyöräsuunnistettiin henkilökohtainen keskimatka, joka meni suht ok – paria pummia lukuunottamatta. Nautin suuresti lajista. Rämäpäiden laji, mutta suunnistus toki rauhoittaa matkavauhteja. Lajissa ei pummeja juuri saisi tulla, jos mielii keulille.
Paras valmistautuminen ei tällä kertaa näihin karkeloihin ollut. Olisi pitänyt palautella jo aiemmista treeneistä väsyneitä jalkoja kun innostuin vauhdikkaaseen jalkapallopeliin liikkatuntia vetäessäni ala—asteen 5-6 lk. luokkalaisia. Ne on kuulkaas ketteriä kavereita! Jos me suomalaiset ollaan jääkiekkokansaa niin täällä Nummelan hujakoilta on tulossa sellaisia taitavia futareita, että oksat pois! (Tai sit mä oon tulossa vanhaks.) No joka tapaukset, jalat tuntu pikkasen palikoilta sinä kisaviikonloppuna. Mutta ei haitannut - sillä jumihan on silkkaa voimaa!!

Maaliin tai vaihtoon tulossa. Kuva: Pirjo Moisander 

Viime lauantaina starttasin Lohjanjärven ympäriajossa. Ei sekään mikään virallinen ajanottokisa vaikka täysillä siellä näytti porukka menevänkin, paitsi silloin kun näkivät tienvieressä makkarakojun. Mikä pettymys meinaan oli kun koko ukkolauma (peesiryhmäni), kääntyi makkaralle silmät kiiluen ja jättivät minut ritarillisesti sotkottamaan yksin kohti Mustiota. Saivat saamari minut sitten vielä kiinni just ennen Mustion makkarakojua. Kauheella vauhdilla kiisivät ohi ja huusivat vaan: ”Hyppää junaan!” Hyppäsin kyytiin. Tosin peesiporukkani poikkesi km päässä Mustion huoltopisteelle makkaralle. Makkaralla näyttää olevan näemmä sama efekti kuin ilmaisilla ämpäreillä. 

Mustiosta Lohjalle matkaani siivitti raikas myötätuuli – enää ei satanut. En päästänyt makkaralle pysähtynyttä peesiryhmääni ohi enää ennen maalia. Olin päättänyt sitkuttaa kaikkeni maaliin asti ja sinne jäivät jälkeeni kahden makkaran verran. 

Summa summaarum. Alun ryhmässäajotaitoni oli jotain mitä pitää harjoitella varsinkin jos sataa kaatamalla. Vaatteet ja energia oli just oikeat – kaikki riitti. Koska satoi kaatamalla heti alusta, pistin Haglöfsin LIM takin päälle. Pysyin lämpimänä. Hiukan jännitin, että oliko liikaa, mutta olisin saanut sen pois jos näin olisi käynyt. Lyhyet pyöräilyshortsit jalassa. Moni sitä kauhisteli - sähän jäädyt. Satoi alkuun kaatamallakin ja oli + 11 astetta. Jäätävä ilma, mutta endorfiinit ehkä lämmitti sisältäpäin.

Energioiksi olin pakannut laimeaa urheilujuomaa kahteen pulloon ja litra ehkä meni. Yksi iso geeli, jonka olin puristanut pieneen dl juomapulloon. Ei jäänyt roskia näin ollen radalle eikä pahemmin tarvinnut ihmetellä geelien repimistä auki matkan varrella. Povarista heitin pullon vaan huulille.

Huomenna on Korso MTB. Olen kisannut siellä kahdesti ja haluan vähän katsoa sen kisan avulla, jotta missä mennään. Rata on toki muuttunut hieman joka kerta. Mutta tuntee ja näkee hieman tämän hetken olotilan. Ihmeitä en odota, mutta ihanaa jännitystä ilmassa. Tapahtuma on mukava ja erityisen hyvää treeniä seikkailu- ja multisport kisoja ajatellen. Pitempikin rata olisi hyvä vaihtoehto, mutta nyt mennään tällä 32km.    
​
Olen huudellut kaikki naapurin tytöt ja pojat mukaan. Pakuun saa mukavasti fillarit jos toiseen autoon mahtuisi kisaajat. Naiset eivät päässet tällä kertaa mukaan, mutta paku täyttyneet 5 fillarilla.
Jihuuuuuuu kisa kisa kisa – can’t wait!!  ​

Jihaaaa!!! Jengin kanssa metsässä läskipyörä lenkillä! 

Ai niin toukokuulle kuului vielä iltarastien ratamestarointikin. Rasteillä kävi lähes 300 suunnistajaa. Seuraavat ratamestarointi työ menee tän kuun puoleen väliin Rokokalliolle. Siellä on super ihanat maastoot!  

Tämän kuvan äitini löysi kokeilmistaan juuri äitienpäivänä. Kiitos äidille, että jaksoit kiikuttaa niin moneen harrastukseen. <3 Tässä ensimmäisiä suunnistusmetrejä, ja laji on pysynyt mukana läpi elämän aina II tason ratamestariksi sekä II tason valmentajaksi asti. Jokainen suunnistuskerta on silti sen ikuisen super flown etsimistä, täydellisen suorituksen kartoitusta. Never ending story <3 rakkaustarina!

Mutta nyt peseen paku ja fillari. Huomenna nähdään kisoissa! 

Ja kiitos, kun oletan että jos luet tämät - luit juttuni! :)

Mitä kisoja tai treenejä sulla on tiedossa? Laita ihmeessä viestiä IG:n (@krisse_vee) tai tämän blogini kautta - jaettu ilo on aina hauskempaa - tosin itsekin sitkuteltu treeni palkitsee :) Molempi parempi. Mutta nyt moikka....tai tää liirum laarum jatkuu forever.... 
 
Tsemppiä treeneihin!
With love,
Krisse

Kisavalmistautuminen parhaimmillaan ennen SM-henkilökohtaista!
Ensimmäine pakussa uinuttu yö pyörä kainalossa! #bikelife <3
Yöpymispaikka löytyi karttaa tutkimalla ja auringonnousun suuntaa miettimällä Hirvijärven tekojärven veneenlaskurampissa. 
​Onneksi käsijarru kesti... :D uimaan teki mieli, mutta ilman autoa.