 Seikkailun kolmas ja viimeinen osuus kesän Etelä-Konneveden kansallispuistossa pyörähtää ruutuihin nyt. Edellisiin tämä kansallispuiston seikkailuihin pääset näistä linkeistä: uiden ja meloen. Alueella on vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia luontoliikuntaan. Itsekään en ehtinyt maastopyöräillä kuin pienen nuuskaisun vain lähimaastoihin - siitä pieni kertomus alun polkujuoksu tarinan jälkeen. Mutta kuulkaa olipa ihana palata takaisin noille seuduille tämän kirjoittamisen myötä - ja mikä palo jäikään päästä tutkimaan lisää alueen polkuja ja reittejä. Mutta nyt lähdetään metsään juoksemaan!! Poluille pääsee parhaiten Kalajan parkista – se on Törmälän lomakeskuksen lähellä. Törmälä on yksi porteista Etelä-Konneveden poluille. Sinnepä siis. Karttaa kun vilkaisee niin Kalajanvuorelle on ainakin pakko päästä heti ja juosta ympäri alapuolella oleva Vuori-Kalajan lampi (yllä oleva kuva). Joten alkuun menin heti Kalajan kierros - 4,6 km, josta koukkaisu sitten pidemmälle 14 km Kolmen vuoren vaellus - reitille. Waaaauuuu! Jos kartalla näyttää komealta niin kyllä ne maisemat kuulkaa täyttää sydämen ja mielen - niin alhaalla lammen rannalla katselen ylös jylhää vuorta kuin ylhäältä Kalajanvuorenkin päältä ihaillen kansallismaisemaamme. Ihanaa, kun välillä saa nauttia muustakin kun normi lenkkimaastoista - ihan kuin jalkakin nousisi kepeämmin kun pääsee laajentamaan hieman reviiriään uusille poluille (ihan ei niiiiiin kevyttä kuitenkaan ollut, kun "vuorelle" nousin tällä kertaa kyllä kävellen). :) Tiedoksenne tähän väliin, että I LOVE MAPS niin paljon, että olen hankkinut kansallisentason suunnistuksen ratamestari pätevyyden (OCAD), ja siihen samaan vimmaan II tason suunnistusvalmentaja koulutuskin on plakkarissa. Viime vuonna juoksutin n. 1000 ihmistä tekemilläni radoilla (3 iltarastit, yhdet seikkailu-kisat, sprinttisuunnistus sekä swimrun -kisat). Ensi vuodelle on jo uusia ratametsuriurakoita lyöty lukkoon - ei pysty pitään näppejään irti. Joten kun tekstejäni luet niin karttoihin törmäät varmasti. #ilovemaps isolla hästägillä :) Alla Metsähallituksen hieno kansallispuiston patikointikartta - linkki kuvatekstissä:  Kartta löytyy pdf TÄSTÄ LINKISTÄ Metsähallituksen sivuilta ja onkin erinomainen alueen patikointikartta! Kuvakollaasin kautta pääset mukaan polulle. Polku oli erittäin hyvää juoksennella Vuori-Kalajan laavulle asti, mutta siitä eteenpäin oli kaikkea mahdollista polkua, mukavasta aina mukavan haastavaan. Otin kuvankin - stairway to ... no tietty Vuori-Kalajalle. Löysitkö sen jo tuosta alta - kivinen ja juurinen! Kerrassaan upea :) Tuollaista polkua siellä Uuden Seelannin Coast to Coastillakin oli välillä. Ihan mahtis treenipaikka ja rennosti kun menee niin ehti sitä puitakin halata (kun jossain kyltissä käskettiin). Kiersin pienen Kalajan kierroksen, mutta myös isomman lenkin Keskilahteen, Loukkuvuoren ja Louhulahden kautta takaisin Vuori-Kalajaan asti. Viikonloppu oli kerännyt polun varrelle aivan kaikenlaisia ihmisiä – vauvasta vaariin - vaeltajia, ja luonnosta ihastuneita. Ilahduin kun vastaan tuli vauhdikas polkujuoksia. Ou jee – joku muukin treenaa. Parkkipaikka oli kesäviikonloppuna suhteellisen täynnä - mutta poluilla vain satunnainen vastaantulija silloin tällöin - sai rauhassa kuvailla selfiet :) Seuraavaksi kuvia kauempaa Kolmen vuoren vaellukselta: Annen kanssa käytiin tutkimassa Loukkuvuoren lenkkiä myös erikseen tuolta Majaniemestä käsin. Anne Hyvärinen kirjoittaa myös blogia ja hänen seikkailuihin pääset tästä. Anne mukana myös kuvassa alla - siirtolohkareen taustalla. Tähän väliin erityiskiitos "Etelä-Konneveden" Annelle! Tuo Loukkuvuoren lenkki on vain 2,8 km ja hyvä extra lenkki, jos olet tullut meloen Majaniemeen tai Enonrannan laavulle. Tosin veikkaan, että lähdet kiertämään koko 14 km lenkin, eikä reittisi jää pelkkään pariin kilometriin näin upeissa maisemissa.
 Toisella puolella seurasin moottorikelkka uraa. Sitten sellaista ihanaa polkua - tiedättehän - välillä neulaspolkua, single trackiä ja vanhaa metsätieuraa, joita halkoi tasaisin väliajoin mökkitiet Konneveden rantaan. Taivaallista – tällaista polkua olisin jatkanut vaikka kuinka pitkään. Halusin seikkailla pidemmänkin radan, mutta tällä kertaa jäi maastopyöräilyt hirmu lyhyeksi ja paluumatka piti tehdä nopeaa asfalttitietä pitkin. Olin nimittäin saanut kutsun saunomaan! Joten pistin loikkarin silmään ja palasin hetkessä takaisin Törmälään. Kiitos Törmälän perheelle, ja erityisesti Sarille - ihanista saunalöylyistä! Ensi kerralla vien ratsuni pidemmällekin lenkille – täällä näyttää olevan potenttiaalia vaikka mihin! Talvella on hyvää aikaa suunnitella uusia seikkailuja – I’ll be back! Alla vielä pari kuvaa Rautalammin keskustasta. Oli ihan pakko pysähtyä - syömään tietty niitä muikkuja. Kävin myös kylän uimarannalla. Eikös ole upea paikka tämäkin! Kiitos, että jaksoit lukea seikkailuistani Etelä-Konneveden kansallispuistossa! Laita kommenttia, jos olet käynyt itse Etelä-Konnevedellä ja mikä siellä on sellaista mikä ehdottamasti pitäisi kokea ensi kerralla tai mistä itse pidit? :) Tsemppiä treeneihin, Krisse Hyödyllisiä linkkejä: etela-konnevesi.fi www.luontoon.fi/etela-konnevesi Rautalampi.fi Konnevesi.fi
0 Comments
Leave a Reply. |
